Lepakko avun tarpeessa

Toimi näin, jos olet löytänyt lepakon, joka on mahdollisesti avun tarpeessa.

1. Tilannearvio ja ensitoimet

Tarkastele lepakkoa ulkoisesti, siihen koskematta.

Älä hätäile. Joissakin tilanteissa voi riittää pieni avustaminen kotikonstein. Niistä kerrotaan lisää sivun loppuosassa.

Esimerkkejä tilanteita, joissa lepakko saattaa tarvita apua:

  • Maassa oleva lepakko.
  • Päiväsaikaan näkösällä (esim. seinällä) oleva lepakko saattaa tarvita apua.
  • Yksin löytynyt poikanen (yleensä heinä-elokuussa; karvaton, mokkapintainen tai lyhytkarvainen) saattaa tarvita apua.
  • Sisälle eksynyt lepakko, joka on mahdollisesti ollut jumissa (eli ilman vettä ja ruokaa) jo pidempään.
  • Johonkin kiinni takertunut lepakko.
  • Kissan tai koiran tuoma lepakko.
  • Jos lepakolla jo ulkoisella tarkastelulla havaitaan heikko kunto tai vammoja (haavoja, murtumia, ruhjeita, verta).

Jos suinkin mahdollista, ota lepakosta muutama valokuva tai video kännykkäkameralla. Ne auttavat luonnonvaraisten eläinten neuvojaa tilannearvion tekemisessä.

Suojaa lepakko tarvittaessa heti tilanteen mukaan (esim. siirrä kissat ja koirat muualle, ja suojaa lepakko suoralta auringonpaisteelta tai sateelta esim. sateenvarjolla tai nurin päin olevalla laatikolla).

Tilanteen mukaan voit myös jo tässä vaiheessa laittaa tarjolle vettä lepakon vierelle. Voit esim. laittaa teelusikallisen vettä matalalle tölkinkannelle tai kastella puhtaan meikkisienen tai pesusienen palan ja asettaa sen sopivan alustan päälle.

2. Yhteyden ottaminen luonnonvaraisten eläinten hoitajaan

Ota puhelimitse yhteyttä lähialueen luonnonvaraisten eläinten neuvojaan tai hoitajaan. Jätä tarvittaessa viesti (puhelinvastaajaan, tekstiviestinä tai WhatsApp-viestinä, ohjeiden mukaan).

Huomioi, että luonnoneläinten hoitajat ovat yleensä vapaaehtoisia yksityishenkilöitä. Työ tai levon tarve voi välillä estää puhelimeen vastaamisen.

Jos lepakko on pahasti loukkaantunut tai muuten nopean avun tarpeessa (esim. näet kärpäsentoukkia tai luunmurtumia), ota suoraan yhteyttä alueen kunnalliseen tai päivystävään eläinlääkäriin.

Älä julkaise avunpyyntöjä sosiaalisessa mediassa, esim. Facebook-ryhmissä. Osittaisten tietojen perusteella tehty tilannearvio voi olla väärä, ja lisäksi avun saaminen voi suotta viivästyä.

Lepakoita hoitavien tahojen ja luonnonvaraisten eläinten neuvojien yhteystietoja löytyy alempana tältä sivulta (kohdan 4 jälkeen).

Arvioi tilanne yhdessä luonnonvaraisten eläinten neuvojan kanssa ja toimi sovitun mukaisesti.

Luonnonvaraisten eläinten ensihoitaja ei välttämättä pääse paikalle. Varaudu lepakon talteen ottamiseen ja kuljettamiseen.

3. Lepakon talteen ottaminen

Älä koske lepakkoon paljain käsin. Lepakot eivät ole aggressiivisia, mutta hädissään ja kivuissaan ne voivat purra puolustautuakseen. Lepakon puremaan ja raapimiseen liittyy rabiestartunnan riski. Vaikka rabiestartunta on lepakoilla harvinainen, täytyy lepakon siirtämisessä käyttää esim. nahkahansikkaita ja pyyhettä.

Jos saat lepakon hoitotoimissa raapaisun tai pureman, on ehdottomasti hakeuduttava lääkäriin.

Lepakon talteen ottamista varten tarvitaan:

  • Sopiva laatikko (esimerkiksi kenkälaatikko). Laatikko täytyy saada suljettua tiiviisti, eikä siinä saa olla yli 0,5 cm kokoisia reikiä (joista lepakko pääsisi ryömimään ulos). Laatikossa pitää olla ilmareikiä; niitä voi tehdä kanteen esim. naulalla painelemalla.
  • (Laatikon pohjalle voi lisäksi laittaa sopivan liukuesteen, koska pahvi on lepakolle melko liukas alusta.)
  • Pyyhe tai vanha T-paita. Esimerkiksi keittiöpyyhe on sopiva. Kankaan pitäisi olla melko sileää, koska lepakon kynnet voivat takertua esim. froteepyyhkeen löyhiin silmukoihin.
  • Nahkahansikkaat.
  • Pieni purkinkansi (esim. säilykepurkin kansi) veden tarjoamista varten.
  • Tarvittaessa teippiä laatikon sulkemista varten.

Kuva: Kenkälaatikko, joka on valmisteltu lepakon talteen ottamista ja kuljetusta varten. Huomaa kannen reiät. (Monissa kenkälaatikoissa on päädyssä sormen kokoiset reiät; ne täytyy sulkea esim. teipillä.)

Nosta lepakko keittiöpyyhkeen tai vanhan T-paidan avulla. Tartu lepakkoon pyyhkeen avulla selän puolelta siten, että lepakon sivuilla olevat siivet jäävät suppuun. Nosta koko paketti (lepakko ja pyyhe) varovasti laatikkoon. Lepakko saattaa pyrkiä liikkumaan, älä pelästy sitä. (Muista käyttää myös käsineitä.)

Jätä lepakko löyhästi pyyhkeen sisälle, jotta se tuntee olonsa turvalliseksi.

Aseta purkinkansi laatikkoon ylösalaisin ja laita siihen noin teelusikallinen vettä, niin että lepakolla on mahdollisuus juoda siitä. Älä laita tarjolle mitään ruokaa. Älä yritä ruokkia tai käsitellä lepakkoa.

Laita laatikko rauhalliseen ja hämärään paikkaan, jossa on sopiva lämpötila. Aikuiselle lepakolle huoneenlämpö yleensä riittää. Poikaselle ja kylmettyneelle lepakolle olisi hyvä järjestää lämpimämpi paikka (25 – 35°C), esim. kylpyhuone, jossa on lattialämmitys. Paikka ei saa olla liian kuuma.

4. Lepakon kuljettaminen hoitopaikkaan tai eläinlääkäriin

Talteen otettu lepakko on kuljetettava mahdollisimman pian (yleensä saman päivän aikana) joko luonnoneläinten ensihoitajalle, lepakoiden hoitoon rekisteröityneeseen hoitopaikkaan tai eläinlääkäriin.

Laatikko on suljettava kunnolla ja kiinnitettävä autossa niin, että se ei pääse liikkumaan. Lisäksi laatikon päälle on suositeltava kirjoittaa: ”Sisällä elävä lepakko”.

Tarjolla oleva vesi kannattaa imeyttää sopivaan kangaspalaan tai meikkisieneen tms.

Lepakoita hoitavien tahojen ja luonnonvaraisten eläinten neuvojien yhteystietoja löydät TÄSTÄ

Tilanteita, jotka useimmiten voi hoitaa omatoimisesti:

  • Lepakko on pudonnut sankoon, pesualtaaseen tms. astiaan eikä pääse sieltä itse pois.

Kuivaan astiaan pudonneelle lepakolle voi tarjota vettä ennen siirtoa (esim. teelusikalla tai tölkinkannelta).

Lepakon voi siirtää nahkahansikkain ja pyyheliinaa apuna käyttäen niin, että lepakon saa otteeseensa, pyyheliinan jäädessä lepakon ja käsien väliin. Paras tapa on tarttua lepakkoa selän puolelta siten, että sen siivet ovat supussa vartalon sivuilla. Lepakko pitäisi asettaa ylös (yli metrin korkeuteen maasta) esim. puunrungolle, jolta lepakko pääsee lähtemään lentoon.

Joskus lepakon voi siirtää varovasti kallistamalla sankoa tms. sopivaan paikkaan kallistamalla.

Jos lepakko on märkä tai kylmissään, siirrä se suojaisaan, lämpimään paikkaan, jossa se saa kuivatella ja lämmitellä ennen lentoon lähtöä. Jos ulkona ei löydy sopivaa paikkaa, voi lepakon ottaa lyhyeksi ajaksi (enintään 2 tunniksi) lämmittelemään sopivaan laatikkoon ennen ulos siirtoa (katso ohjeet yllä kohdasta 3. ”Lepakon talteen ottaminen”).

(Jos lepakko on saattanut olla jumissa jo pidempään ja/tai näyttää huonokuntoiselta, ota yhteyttä luonnonvaraisten eläinten neuvojaan oheisten ohjeiden mukaan.)

  • Lepakko on eksynyt sisätiloihin.

Kesällä sisälle eksynyt, hyväkuntoinen aikuinen lepakko ei välttämättä tarvitse muuta apua kuin sopivan reitin ulos. Lepakkoa ei pidä hätistellä liikkeelle. Lepakko saattaa piileskellä päivän esim. verhojen poimuissa tai taulun takana, ja tulee esiin vasta illan hämärtyessä.

Anna siis lepakolle mahdollisuus lähteä ulos hämärän tultua. Sään pitäisi kuitenkin olla sopiva (ei myrskyä eikä rankkasadetta, ja lämpötila vähintään +5°C).

Usein riittää, kun sammuttaa huoneen valot, sulkee kaikki huoneeseen johtavat sisäovet ja avaa ikkunat. Lepakot ovat hyviä kaikuluotaajia ja löytävät ulos ikkunan kautta.

Jos lepakko on lattialla, se kannattaa kuitenkin viedä ulos ja asettaa ylös puunrungolle tai karhealle talon ulkoseinälle (katso edeltä lepakon siirto-ohjeet).

(Jos lepakko näyttää huonokuntoiselta, ota yhteyttä luonnonvaraisten eläinten neuvojaan oheisten ohjeiden mukaan.)

  • Lepakko on jo kuollut.

Käytä suojahansikkaita, kun käsittelet kuollutta lepakkoa.

Kaikki lepakot ovat tiukasti suojeltuja. Edes kuolleena löytynyttä lepakkoa ei saa ottaa itselleen ilman siihen myönnettyä poikkeuslupaa.

Jos lepakko on pilaantunut, sen voi siirtää vaikka läheiseen metsään, luonnon kiertokulkuun. Lepakon saa myös hävittää sekajätteenä.

Jos kyseessä on hiljattain kuollut lepakko, sen voi viedä tai lähettää tutkittavaksi Ruokavirastoon (Helsingin toimipisteeseen). Kuolleena löydetyt lepakot tutkitaan lepakkoraivotaudin varalta. Tutkimus on ilmainen. Kääri eläin löyhästi runsaaseen sanomalehtipaperiin ja pakkaa esim. kenkälaatikkoon. On suositeltavaa ottaa yhteyttä Ruokavirastoon ennen eläimen toimittamista. Lähetysohjeita:

https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villielaimet

Hyväkuntoisen kuolleen lepakon voi myös toimittaa eläinmuseoon (Helsinki, Turku, Kuopio, Oulu). Ota yhteyttä ennen vientiä tai lähettämistä:

https://www.helsinki.fi/fi/luomus/havainnot-ja-seurannat/ilmoita-luontohavaintosi/kuollut-elain

https://www.oulu.fi/fi/tutkimus/tutkimusinfrastruktuurit/biodiversiteettiyksikko/elainmuseo